Alkuajat

Medi-Helin toiminta alkaa 1992

Medi-Helin toiminnan alku juontaa juurensa 1980- ja 1990-luvun vaihteeseen, jolloin elettiin taloudellista taantumaa. Moni aikaisemmin helikopterilla hoidettu toiminta alettiin järjestää halvemmilla tavoilla. Helikopteripalvelu Oy:n silloinen markkinointipäällikkö Thomas Malmström alkoi kehitellä ajatusta lääkärihelikopterista, jolle hän katsoi olevan tarvetta, mutta joka samalla piristäisi yhtiön liiketoimintaa heikossa taloudellisessa suhdanteessa.

Helikopteripalvelusta oltiin yhteydessä lääkäri Tom Silfvastiin vuonna 1990. Seuraavana vuonna Helsingin kaupungin ambulanssilääkärit ja Helikopteripalvelun edustajat pohtivat asiaa yhdessä. Lääkäreiden tarkoituksena oli päivystää koptereissa oman toimensa ohella.

Helikopteripalvelu Oy liisasi tarkoitusta varten helikopterin (SE-HMO) huhtikuussa 1992. Helsingin ambulanssilääkärit irtisanoutuivat touko-kesäkuussa. Tähän ei ollut syynä aikomus ryhtyä päätoimisesti helikopterilääkäreiksi, vaan huononnus työsuhteessa. Ambulanssilääkärit määrättiin Marian sairaalan osastolääkäreiksi, joiden piti suorittaa päivystysvelvollisuutensa ambulansseissa.

Ari Kinnunen

Ari Kinnunen

Juha Erosuo

Juha Erosuo

Lääkäri Janne Reitala

Janne Reitala

Tom Löfstedt historia

Tom Löfstedt

Tom Silfvast historia

Tom Silfvast

Syntyi tilanne, jossa oli joutilaana helikopteri ja viisi ensihoitoon erikoistunutta lääkäriä, jotka olivat Tom Silfvast, Juha Erosuo, Janne Reitala, Ari Kinnunen ja Tom Löfstedt. Lääkärit edustivat Ari Kinnusen perustamaa EMA Group Oy -nimistä yritystä.

Taloudellisia haasteita alusta asti

Hanke ei edistynyt taloudellisesti toivotulla tavalla. Helikopteripalvelu maksoi koko ajan korkeita maksuja helikopterista ilman vastaavia tuloja. Jotta toiminta saataisiin käyntiin, yhtiö lupasi maksaa myös lääkärien palkat. Maksatukseen tuli lopulta vain puolet palkoista, koska sponsoreita ei saatu odotetusti. Elokuussa oli käyty neuvotteluja, mutta pottiin oli lopulta jäänyt vain 50 000 mk:n edestä polttoainetta Neste Oy:ltä ja 50 000 mk rahaa Pohjolalta. Toimintaan, jonka kustannukset olivat 20 000 mk vuorokaudessa.

Medi-Helin avajaistilaisuus

Avajaistilaisuudessa oli lavastettu onnettomuus. Kutsuvieraat pääsivät seuraamaan Medi-Helin toimintaa.

Medi-Helin toiminnan avajaispäivänä 15.9.1992 järjestettiin Malmin lentokentällä avajaistilaisuus, jossa oli kutsuvieraana liikenneministeri Ole Norrback. Tuuleen ja sateeseen oli lavastettu onnettomuus, jossa neljä nuorta oli törmännyt henkilöautolla säiliöautoon. Kutsuvierasyleisö pääsi seuraamaan toimintaa aitoa vastaavassa tilanteessa.

Ensimmäinen hälytys Järvenpäähän viidentenä päivänä

Ensimmäinen hälytys tuli vasta viidentenä päivänä. Medi-Helin toiminnan käynnistämisessä oli ratkaiseva rooli Ari Kinnusella, joka sattui myös olemaan lääkärinä ensimmäisellä keikalla Järvenpäähän, jossa odotti rintakipuinen, 67-vuotias mies. Konetta lensi Jouko Hartikainen. Oli synkkä ja pimeä yö, pilvet roikkuivat matalalla. Lentomatka sujui hyvin. Kinnunen päätti siirtää potilaan Järvenpäästä Hyvinkään aluesairaalaan helikopterilla, mutta lentäjä totesi, että kopterissa ei ollut virtaa, koska satelliittinavigointilaitteen virheellinen kytkentä oli sen erehdyksessä kuluttanut. Mies kuljetettiin lopulta ambulanssilla lääkäri mukanaan, kuten on ollut muutenkin tapana.

Valkoinen Long Ranger

Ensimmäinen Medi-Heli oli valkoinen Bell Long Ranger.

Syyskuussa 1992 Medi-Helillä oli yhteensä viisi hälytystä. Toimintaa haittasi huhu, jonka mukaan helikopterin kutsuminen paikalle maksaisi paljon, vaikka asia ei ollut eikä edelleenkään ole niin. Tilaaja sen enempää kuin potilas eivät joudu maksamaan kuluja.

Raha-automaattiyhdistys apuun

Taloudelliseksi tukijaksi tuli Raha-automaattiyhdistys. Raha-anomusta varten perustettiin Lääkärihelikopterin Tuki ry (myöhemmin Medi-Heli ry), koska RAY tukee vain yhdistyksiä. Tukea tuli aluksi 1,6 mmk anotun 1,9 mmk:n sijaan, mutta sillä voitiin jo toimia 15.9.1992–31.3.1993. Loppuvuoden 1993 rahoituksesta vastasi Neste, joka omisti osan Helikopteripalvelusta. Tuolloin alkoi tulla tukea myös suurelta yleisöltä.

Alkuvuosien henkilökuntaa

Vas. lääkäri Marika Purola-Löfstedt, lentoavustaja Martti Ahokas, lentäjä Rauno Hartikainen, lääkäri Ari Kinnunen, lääkäri Tom Löfstedt ja lääkäri Janne Reitala.

Lääkärihelikopteri lensi kolmen hengen miehistöllä: lentäjä, lääkäri ja lentoavustaja. Lentoavustajat olivat aluksi nk. juniorilentäjiä, eli lentäjiä, joiden lentotuntimäärät olivat pieniä. Sitten lentoavustajaksi pyydettiin palomiehiä. Vantaan palopäällikkö Reijo Rajala näki toiminnan merkityksellisyyden ja järjesti palomiehet Medi-Helin käyttöön.

Medi-Heli muutti kesällä 1993 Helsinki-Vantaan lentoasemalle (jossa se toimii edelleen). Ruotsalaiset halusivat Agusta Bell Long Ranger -helikopterinsa takaisin. Tilalle vuokrattiin kotimaasta samanlainen, joskin musta helikopteri, jonka tunnus oli OH-HOH, lempinimeltään 'Artun Arkku'. Kesällä 1994 saatiin käyttöön ensimmäinen tarkoitusta varten varusteltu BO-105, joka palveli vuoteen 2007, jolloin otettiin käyttöön EC-135.

Ari Kinnunen, Henrik Perret ja Risto Manninen

Ari Kinnusen ohella alkuaikojen merkittäviä persoonia toiminnan kehittämisessä oli Lääkärihelikopterin Tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja, kirkkoherra Henrik Perret, josta tuli keväällä 1993 yhdistyksen toiminnanjohtaja. Viranomaispuolella Medi-Heliä tuki sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Heikki S. von Herzen, joka auttoi saamaan Raha-automaattiyhdistykseltä tukea.

Henrik Perret ja auto

Henrik Perret

Palomestari, FM, Risto Manninen kutsuttiin toiminnanjohtajaksi Perret'n jälkeen vuonna 1995. Hän on toiminut virassa siitä lähtien vuoteen 2012, jolloin yhdistyksen toimintaa alettiin ajaa alas valtion ottaessa lääkärihelikopterit huomaansa.

Toiminnanjohtaja Risto Manninen

Risto Manninen

Merkittävä rooli oli myös Helsingin aluehälytyskeskuksella, josta osattiin hälyttää Medi-Heli paikalle sille sopivaan tehtävään. Helsinkiin ei Medi-Heliä kutsuttu kuin poikkeustapauksissa, mutta silloisen Helsingin aluehälytyskeskuksen alueen loput kunnat (Vantaa, Espoo, Sipoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Siuntio) tuottivat 70% tehtävistä. Kesti parisen vuotta, ennen kuin muut hälytyskeskukset alkoivat hälyttää Medi-Heliä tehtäviin.